SimpleBitsin Dan Cederholm kirjoitti varsin hyvin siitä, miten hänellä (ja kommenttien perusteella muillakin) blogiin kirjoittamisesta on hävinnyt se ilo ja vapaamuotoisuus kun kirjoituksen pitäisi aina olla otsikon arvoinen ja sisältää harkittua ja painavaa asiaa. Itse olen törmännyt vastaavaan ongelmaan ensimmäisen blogini kanssa.

Vaikka suurin osa blogeista on täynnä epämääräistä sisältöä, ei kenenkään pitäisi kokea painetta kirjoittaa aina painokkaasti. Blogit menestyvät juuri siksi, että ne ovat loppukädessä vapaamuotoinen media jonka kautta kirjoittaa itseään kiinnostavista asioista. Pitkästi tai lyhyesti.

Olen aina ollut sitä mieltä, että hyvä ohjelmoija on laiska. Sitä olen yliopistolla ollessani yrittänyt myös opettaa opiskelijoille. Enkä nähtävästi ole ainoa, joka on sitä mieltä. Tosin en ole aiemmin ajatellut sitä, että hyvä ohjelmoija on myös tyhmä. Kiinnostavaa…

Tässä merkinnässä käsittelen Uudet mediat kurssilla käyttämääni kirjallisuutta. Muut älkööt vaivautuko, ei siinä mitään erityisen kiinnostavaa ole ;)

Jatka merkinnän lukemista »

Luin kurssin pakollisen kirjan (Ylä-Kotola ja Arai: Uusmediatieteen perusteet) loppuun parisen viikkoa sitten ja jouduin pitämään pitkän tauon ennen siitä kirjoittamista. Alkuun voisin todeta, että Hyvä Elämä osui omassa kirjoituksessaan varsin hyvin maaliin. Mitään uutta en kirjasta minäkään oppinut. Ja ärtymyksen määrä oli ajoittain niin suuri, että sain rauhoitella itseäni kunnolla.

Jatka merkinnän lukemista »

Stephen Downes artikkeli Educause Review’ssa antaa varsin hyvän lähtökohdan opettajille jotka pohtivat blogien käyttöä osana omaa opetustaan. Tai luomissaan oppimisympäristöissä. Tämä blogi on syntynyt osana erään kurssin suoritustani ja olen sitä kirjoittaessani miettinytkin mitä hyötyä blogin kirjoittamisesta on oppimisen mittarina. Sen ainakin tiedän, että helpompaa (kai) on kurssisuorituksen saaminen blogia kirjoittamalla kuin lukemalla useaa kirjaa ja menemällä tenttiin.

Jatka merkinnän lukemista »

Yksi nykyajan ilmiöistä on henkilökohtaisen, digitaalisen tiedon määrän jatkuva lisääntyminen. Tiedon varastointi niin, että se on helposti saavutettavissa mutta toisaalta suojassa asettaa valtaisia teknisia kuin yhteiskunnallisia haasteita. Matt Haughey itse asiassa huomioi asian hyvin näin Google Talkin julkistamisen yhteydessä. Hän huomasi, että suuri osa hänen tiedoistaan on tavalla tai toisella Googlen käsiteltävissä: sähköposti (Gmail), pikaviestintä (Google Talk) sekä kotikoneen tiedostot (Google Desktop). Kuten aina, tiedon keskittämisellä on niin hyvät kuin huonotkin puolensa.

Jatka merkinnän lukemista »

Ylä-Kotolan ja Mehdin Uusmediatieteen perusteet toitottaa kovasti Ubiquitous Computingin puolesta yhtenä uusmedian seuraavista vaiheista. Terminä itse käyttäisin mielummin pervasive computingia, sillä se on synonyymi ja helpommin käännettävissä useammalle kielelle. Ja ainakin äkkiseltään kuvittelisin sen olevan helpommin ymmärrettävissä myös englantia äidinkielenään puhuville. Jokseenkin luonnollinen ja ehkä ymmärrettäväkin käännös termille voisikin olla ympäröivä tietotekniikka. Otsikoin tämän kirjoituksen niin kuin otsikoin siitä syystä, että kirjassa ympäröivän tietotekniikan yhteydessä puhuttiin aina sellaiseen sävyyn, että minua rupesi hirvittämään.

Jatka merkinnän lukemista »

Medialukutaitoon ja kriittisyyteen liittyen. NY Times on julkaissut tuloksia amerikkalaisten lukiolaisten valmiudesta yliopisto-opintoihin (via). Vain noin puolet tänä vuonna high schoolinsa päättävistä omaa riittävän lukutaidon suoriutuakseen yliopisto-opinnoista. Vain 21% ACT-kokeen suorittaneista omaa riittävät taidot luetun ymmärtämisessä, englannissa, matematiikassa ja [luonnon]tieteissä selvitäkseen yliopistossa.

Huolestuttavaa tässä on se, että tuosta määrästä hyvin suuri osa tulee äänestämään yhdessä maailman vaikutusvaltaisimmista maista. Retoriikalle ja hölynpölylle ei näytä loppua kovin pian tulevan. Samaan aikaan saamme West Wingissä katsoa, kuinka yksi presidenttiehdokkaista haluaa muuttaa amerikkalaista koulujärjestelmää merkittävästi ja pidentää kouluvuotta 240 päivään. Jotenkin koulujärjestelmän muuttaminen ja kouluvuoden pidentäminen vaikuttavat varsin hyviltä ratkaisuilta tässä vaiheessa.

Miten voimme edes olettaa, että henkilöt joilla ei ole riittävää lukutaitoa selvitä alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun opinnoista voisivat olla lähdekriittisiä median kuluttajia?

Nykyaikana koemme jatkuvaa tiedon tulvaa. Etenkin webin käyttöön kasvaneet nuoremmat aikuiset kuluttavat uutisia aivan eri tavalla kuin aikaisemmat sukupolvet. Ampparit ja muut vastaavat uutisia monesta lähteestä jatkuvasti, lähes reaaliajassa, keräävät palvelut mahdollistavat helposti laaja-alaisen tapahtumien seurannan pienellä viiveellä. Blogit sekä kaikenlaiset yhteisölliset datan jakamiseen liittyvät palvelut lisäävät tiedon määrää vielä entisestään. Digikamerat sekä kamerakännykät mahdollistavat nyt myös kuvamateriaalin levittämisen lähes välittömästi kuvan ottamisen jälkeen. Tietoa, tai ainakin dataa, meillä siis on käytettävissämme lähes rajattomasti. Mutta miten voimme luottaa siihen?

Jatka merkinnän lukemista »

Internet mahdollistaa uusia tuulia tieteelliselle julkaisemiselle. Tämä lienee kaikille vähänkin internetissä surffailleelle opiskelijalle tai tutkijalle ilmeinen väittämä. Todellisuus valitettavasti ei ole ihan niin ruusuinen kuin mitä teknologia antaisi myötä. Suurimman ongelman tässäkin yhteydessä tarjoavat tekijänoikeudet ja eri ryhmien eturistiriidat.

Jatka merkinnän lukemista »