Osana aktiivisempaa bloggaamista on tietenkin helppo osallistua eri meemeihin, tässäpä siis tämän viikon viikkovitonen.

1. Kerro aluksi matkapuhelimesi merkki ja malli.

   Omana N73 ja työpuhelimena E70. Molemmat siis Nokialaisia.

2. Miksi juuri se ja miten hankittu (oma, työsuhde- vai kytkykauppakännykkä)?

   Oma puhelimeni on kytkykaupan tulos. Halusin päivittää puhelintani kunnolla sellaiseen, jolla voisi oikeasti hyödyntää datasiirtoa (liittymässä rajaton data). Työpuhelima sähköpostin tms. kirjoittamisen kannalta parempi vaihtoehto kahdesta tarjotusta. Kyllä E70 on ainakin edeltäjäänsä parempi ollut.

3. Tiedätkö mitä kaikkea kännykälläsi voi tehdä, entä mihin kaikkeen käytät sitä?

   Suurinpiirtein ainakin. Omaa puhelinta etenkin tulee käytettyä hyvin monipuolisesti ja olen siihen asentanut lukuisia ylimääräisiä sovelluksia. Kyllä puhelin tietyillä softilla ja rajattomalla datalla on monesti tyydyttänyt tiedonjanoa. Ja tietenkin siitä on ollut usein hyötyö geokätköilyssä kun kätkön tiedoista on jotain unohtunut kirjata ylös.

   Ja nyt, Elisan ADSL:n jälleen pätkiessä kotona, sitä tulee myös käytettyä puhtaana modeemina tiettyjen päivitysten tekemiseksi.

4. Oletko tyytyväinen kännykkääsi?

   Enimmäkseen kyllä. Eniten kaipaan omassa puhelimessani näppäimistöä (mikä työpuhelimessa sitten on). Molemmat saisivat kyllä olla nopeampia ja akkukestokin on välillä luvattoman huono.

5. Koska hankit ensimmäisen kännykkäsi ja montako sinulla on ollut?

   Ensimmäisen kännykkäni hankin 1996 (Nokian 2110). Tosin ennen sitä minulla oli vanhempieni veneeseensä ostama halko (oikeasti iso Mobiran NTM-450) puhelimena opiskelukämpässäni (se ei ollut kannettava). Sen jälkeen puhelimia on ollut 8110i, 7110 (työ), 6210 (työ ja myöhemmin oma), 5210, 5100, 6852 (työ), 3250 (työ) ja nuo nykyiset. Nokialaisia siis kaikki. Välillä olin yhden liittymän loukussa, mutta myöhemmin olen erottanut työ ja henkilökohtaiset liittymäni toisistaan.

Kyllä, aivan oikein. Terriermanin mukaan koiran (miksei muunkin lemmikin) haavoja voi liimata kiinni pikaliimalla. Käytännössä siis pikaliimaa käytetään aivan kuin haavaliimaa. Lyhyesti, pikaliima on halpaa haavaliimaa.

Terriermanin mukaan hintaeron syynä on se, että pikalliima ei ole enää patentin suojaama. Tämän takia yksikään liiman valmistaja ei halua aloittaa kallista rumbaa, jonka kautta saataisiin hyväksyntä sen käytölle terveydenhoidossa. Haavaliimoissa taas patenttien suoja on edelleen voimassa, jolloin valmistajat saavat veloitettua huomattavasti kovemman hinnan.

Aivan täysin en tiedä uskoako väitettä vai en. Toisaalta haavaliimaa ei koskaan laiteta itse haavaan vaan sen päälle, joten tuskin pikaliimasta ainakaan haittaa on. Pitää huomenna kysäistä asiaa eläinlääkäriltä kun vien Flipen ja Jalon rokotukseen.

Meillä ainakin haavaliima on todettu varsin tehokkaaksi keinoksi anturoiden paikkaamiseen. Flippe kun järjestää pari reikää tassuihinsa joka vuosi.