Pitkä hiljaisuus on johtunut monestakin eri asiasta. Päällimmäisenä on kuitenkin ollut tämän blogin tietynlainen päämäärättömyys. Aloitin SL:n kirjoittaakseni kirjoituksia uusmediasta kurssia varten. Kurssin päätyttyä blogi on toiminut epämääräisenä kirjoituspaikkana ja ainakin osittain mahdollisuutena vuodattaa pelastustoimen asioista.

Työpaikan vaihtaminen on osaltaan vähentänyt intoa kirjoittaa pelastustoimen asioista, vaikka aiheista ei sillä saralla olisi pulaa. Samalla olen vielä enemmän harrastustoiminnassa alkanut kiinnittää koiriin ja valokuvaukseen huomiota. Joten tulevaisuudessa tulen enemmän painottamaan koiria ja valokuvausta kirjoitusten aiheina. Tosin pelastustoimikin saa varmasti oman osansa merkintöjä.

Muutoksiin liittyy myös tulevia muutoksia itse ulkoasussa. Anna suunnitteli jo jonkin aikaa sitten yhtenäiset ulkoasut niin randomfirelle, shutterclicksille ja SL:lle. Kahdessa ensimmäisessä uusi ulkoasu on ollut käytössä jo pidempään, tulevan viikon aikana päivitän se vihdoinkin myös tähän.

Wordpressin version sentään päivitin taustalla jo ajan tasalle…

Suomi48h on projekti, jossa sata suomalaista lehtikuvaajaa kuvasi elämää Suomessa 48 tunnin ajan lokakuun lopulla. Kuvista tehty näyttely on nyt nähtävissä netissä.

Ja… Olisi mukava sanoa jotain hyvää kuvista tai kokonaisuudesta, mutta koko hommasta jäi minulle erittäin karvas maku suuhuni. Ei siksi, että sisällössä olisi jotain vikaa vaan puhtaasti sivuston käytettävyyden takia. Digicamera.netin uutisissakin on todettu, että kuvien navigointi on aiheuttanut keskustelua. Siellä ongelma on kuitenkin kuitattu sillä, että minuutin kun malttaa logiikkaa miettiä niin kyllä se siitä valkenee.

Aargh! Eihän yksinkertaisen kuvagallerian navigoinnin päättelyyn pitäisi mennä minuuttia, etenkään suhteellisen kokeneelta webin ja tietokoneen käyttäjältä. En oikeasti voi käsittää miksi tuollaiseen ratkaisuun on päädytty.

Ainakin itselläni lopputulos oli, että vilkaisin pari kuvaa (kun ensin olin käyttänyt minuutin pari ihmettelyyn) ja totesin kuvasta toiseen siirtymisen olevan sen verran työlästä etten jatka.

Tai sitten tämä on tapa saada ihmiset ostamaan sama kirjana kun ei viitsi netissä rankaista itseään katsomalla kuvia ilmaiseksi.

Hesarin Uutispöytälaatikko on saanut aikaan paljon keskustelua perustellessaan miksi videota itsenäisyyspäivän paraatissa tapahtuneesta kuolemasta ei tipu. Kommentointi on varsin kirjavaa, osa ymmärtää ja osa ei. Itse kannatan Hesarin ratkaisua, luettuani heidän uutisensa ainakaan minulle tapahtumien kulku ei jäänyt epäselväksi. Ylen toimintaa asiassa taas moitin, paraatin TV-lähetyksessä asiaa ei noteerattu millään tavalla eikä myöskään pääuutisissa.

Jatka merkinnän lukemista »

Tässä merkinnässä käsittelen Uudet mediat kurssilla käyttämääni kirjallisuutta. Muut älkööt vaivautuko, ei siinä mitään erityisen kiinnostavaa ole ;)

Jatka merkinnän lukemista »

Luin kurssin pakollisen kirjan (Ylä-Kotola ja Arai: Uusmediatieteen perusteet) loppuun parisen viikkoa sitten ja jouduin pitämään pitkän tauon ennen siitä kirjoittamista. Alkuun voisin todeta, että Hyvä Elämä osui omassa kirjoituksessaan varsin hyvin maaliin. Mitään uutta en kirjasta minäkään oppinut. Ja ärtymyksen määrä oli ajoittain niin suuri, että sain rauhoitella itseäni kunnolla.

Jatka merkinnän lukemista »

Stephen Downes artikkeli Educause Review’ssa antaa varsin hyvän lähtökohdan opettajille jotka pohtivat blogien käyttöä osana omaa opetustaan. Tai luomissaan oppimisympäristöissä. Tämä blogi on syntynyt osana erään kurssin suoritustani ja olen sitä kirjoittaessani miettinytkin mitä hyötyä blogin kirjoittamisesta on oppimisen mittarina. Sen ainakin tiedän, että helpompaa (kai) on kurssisuorituksen saaminen blogia kirjoittamalla kuin lukemalla useaa kirjaa ja menemällä tenttiin.

Jatka merkinnän lukemista »

Yksi nykyajan ilmiöistä on henkilökohtaisen, digitaalisen tiedon määrän jatkuva lisääntyminen. Tiedon varastointi niin, että se on helposti saavutettavissa mutta toisaalta suojassa asettaa valtaisia teknisia kuin yhteiskunnallisia haasteita. Matt Haughey itse asiassa huomioi asian hyvin näin Google Talkin julkistamisen yhteydessä. Hän huomasi, että suuri osa hänen tiedoistaan on tavalla tai toisella Googlen käsiteltävissä: sähköposti (Gmail), pikaviestintä (Google Talk) sekä kotikoneen tiedostot (Google Desktop). Kuten aina, tiedon keskittämisellä on niin hyvät kuin huonotkin puolensa.

Jatka merkinnän lukemista »

Ylä-Kotolan ja Mehdin Uusmediatieteen perusteet toitottaa kovasti Ubiquitous Computingin puolesta yhtenä uusmedian seuraavista vaiheista. Terminä itse käyttäisin mielummin pervasive computingia, sillä se on synonyymi ja helpommin käännettävissä useammalle kielelle. Ja ainakin äkkiseltään kuvittelisin sen olevan helpommin ymmärrettävissä myös englantia äidinkielenään puhuville. Jokseenkin luonnollinen ja ehkä ymmärrettäväkin käännös termille voisikin olla ympäröivä tietotekniikka. Otsikoin tämän kirjoituksen niin kuin otsikoin siitä syystä, että kirjassa ympäröivän tietotekniikan yhteydessä puhuttiin aina sellaiseen sävyyn, että minua rupesi hirvittämään.

Jatka merkinnän lukemista »

Medialukutaitoon ja kriittisyyteen liittyen. NY Times on julkaissut tuloksia amerikkalaisten lukiolaisten valmiudesta yliopisto-opintoihin (via). Vain noin puolet tänä vuonna high schoolinsa päättävistä omaa riittävän lukutaidon suoriutuakseen yliopisto-opinnoista. Vain 21% ACT-kokeen suorittaneista omaa riittävät taidot luetun ymmärtämisessä, englannissa, matematiikassa ja [luonnon]tieteissä selvitäkseen yliopistossa.

Huolestuttavaa tässä on se, että tuosta määrästä hyvin suuri osa tulee äänestämään yhdessä maailman vaikutusvaltaisimmista maista. Retoriikalle ja hölynpölylle ei näytä loppua kovin pian tulevan. Samaan aikaan saamme West Wingissä katsoa, kuinka yksi presidenttiehdokkaista haluaa muuttaa amerikkalaista koulujärjestelmää merkittävästi ja pidentää kouluvuotta 240 päivään. Jotenkin koulujärjestelmän muuttaminen ja kouluvuoden pidentäminen vaikuttavat varsin hyviltä ratkaisuilta tässä vaiheessa.

Miten voimme edes olettaa, että henkilöt joilla ei ole riittävää lukutaitoa selvitä alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun opinnoista voisivat olla lähdekriittisiä median kuluttajia?

Nykyaikana koemme jatkuvaa tiedon tulvaa. Etenkin webin käyttöön kasvaneet nuoremmat aikuiset kuluttavat uutisia aivan eri tavalla kuin aikaisemmat sukupolvet. Ampparit ja muut vastaavat uutisia monesta lähteestä jatkuvasti, lähes reaaliajassa, keräävät palvelut mahdollistavat helposti laaja-alaisen tapahtumien seurannan pienellä viiveellä. Blogit sekä kaikenlaiset yhteisölliset datan jakamiseen liittyvät palvelut lisäävät tiedon määrää vielä entisestään. Digikamerat sekä kamerakännykät mahdollistavat nyt myös kuvamateriaalin levittämisen lähes välittömästi kuvan ottamisen jälkeen. Tietoa, tai ainakin dataa, meillä siis on käytettävissämme lähes rajattomasti. Mutta miten voimme luottaa siihen?

Jatka merkinnän lukemista »